Keskuspankkien taseet ilman rahanpainamisen oikopolkua

Aloita tapahtumasta

Kun keskuspankki ostaa kotimaisen valtion joukkolainan, sen taseen varoihin tulee arvopaperi ja velkoihin vastaava erä, esimerkiksi pankkien reservejä. Keskuspankin ulkopuolella pidettyjen rahoitusvarojen koostumus muuttuu. Kirjaus ei tarkoita, että kotitalouksien kulutus kasvaisi heti tai tietty rahamäärä siirtyisi automaattisesti valuutan ostamiseen. Kirjanpidollinen vaikutus ja taloudellinen välittymismekanismi on erotettava toisistaan.

Määrällinen kiristäminen purkaa osan tästä prosessista erääntyvien omaisuuserien tai myyntien kautta käytännön järjestelyistä riippuen. Nopeudella, ennakoitavuudella ja kyseisillä omaisuuserillä on merkitystä. Kuukausia aiemmin ilmoitettu taseen supistaminen saattaa sisältää vain vähän uutta tietoa joukkolainan erääntyessä. Erota taseen taso odotetun politiikan yllättävästä muutoksesta.

Myyjän henkilöllisyys muuttaa vastakirjauksia. Kun keskuspankki ostaa joukkolainan pankkien ulkopuoliselta sijoittajalta, tämän pankin reservit ja sijoittajan talletus yleensä kasvavat. Jos pankki itse myy omistamansa arvopaperin, sen taseessa arvopaperi vaihtuu reserveiksi ilman, että asiakkaan talletus välttämättä kasvaa. Pankkien reservejä ja yleisön talletuksia ei pidä käsitellä yhtenä rahalajina.

Eri kanavat voivat vetää eri suuntiin

Omaisuuserien ostot voivat vaikuttaa pitkiin korkoihin poistamalla duraatioriskiä, viestiä aiotusta politiikkalinjasta ja vaikuttaa rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Valuuttareaktio riippuu näistä kanavista suhteessa ulkomaiden kehitykseen. Alempi kotimainen korko voi vähentää suhteellista houkuttelevuutta, kun taas markkinoiden toiminnan paraneminen voi houkutella pääomaa. Mikään kirjanpidollinen identiteetti ei pakota tiettyä valuuttakurssimuutosta.

Nimeä analyysissä ehdotettu mekanismi. Koskeeko väite lyhyiden korkojen odotuksia, aikapreemiota, pankkien likviditeettiä vai riskinottohalua? Kanavat vaativat erilaista näyttöä. Taseen loppusumman kuvaaja valuuttakuvaajan vieressä ei erota niitä, etenkin kun molemmat reagoivat samaan taantumaan, inflaatiosokkiin tai rahoitushäiriöön.

Likviditeetti ei ole sama asia kuin rahapolitiikan linja

Reservien määrä ja niille maksettava korko kuuluvat operatiiviseen kehykseen. Suuri reservitarjonta voi vallita yhdessä kiristävän hallinnollisesti asetetun koron kanssa. Vastaavasti pienempi tase ei automaattisesti tarkoita, etteivät pankit voisi rahoittaa itseään. Jakautuminen, vakuudet, maksujen ajoitus ja pääsy järjestelyihin voivat olla yhtä tärkeitä kuin kokonaismäärä.

Suhtaudu yleispätevää reservirajaa koskeviin väitteisiin varoen. Riittävänä pidetty määrä voi vaihdella sääntelyn, pankkien mieltymysten ja maksujärjestelmän toiminnan mukaan. Valuuttatutkimuksessa odottamaton rahoitusstressi voi olla informatiivisempi kuin ennalta määrätty taseen viikoittainen supistuminen. Etsi muutosta kyseisen valuutan hankinnan hinnassa tai luotettavuudessa, älä vain pienempää julkaistua lukua.

Reservit voivat muuttua, vaikka keskuspankin varat eivät muuttuisi. Valtion keskuspankkitilin tai liikkeessä olevan käteisen muutos vaikuttaa velkaerien jakaumaan. Veropäivät, valtion velan liikkeeseenlasku ja käteisen kysyntä voivat synnyttää kalenterivaihtelua. Tarkista molemmat tasepuolet ennen kuin selität jokaisen reservien vähenemisen joukkolainojen myynnillä.

Vältä yhteismitattomia vertailuja

Kaksi keskuspankkia voi raportoida taseensa eri valuutoissa, kirjanpitoluokissa ja arvostuskäytännöillä. Valuuttakurssiliikkeet voivat muuttaa ulkomaisten varojen raportoitua kotimaista arvoa ilman yhtäkään ostoa tai myyntiä. Raakasummien vertailu sivuuttaa myös kummankin talouden ja rahoitusjärjestelmän koon. Edes BKT:hen suhteuttaminen ei osoita laitosten työkalujen vaikutuksia samoiksi.

Laadi kullekin havainnolle täsmäytystaulukko: ostot, erääntymiset, lainananto-operaatiot, arvostusmuutokset ja muut oikaisut. Jos saatavilla on vain kokonaismäärä, ilmoita tämä rajoitus. Näennäinen kasvu kriisin aikana voi olla hätäluotonantoa eikä pitkäkestoisten joukkolainojen ostojen uudelleenaloittamista. Näillä toimilla voi olla eri tavoitteet ja markkinavaikutukset.

Sama joukkolainojen nimellismäärä ei tarkoita samaa korkoriskiä. Lyhyiden velkapapereiden ja pitkien joukkolainojen duraatiot eroavat. Korkojen nousun aiheuttama markkina-arvon lasku ei myöskään ole myynti. Selvitä, kuvaako aikasarja nimellisarvoa, kirjanpitoarvoa vai markkina-arvoa, jotta et tulkitse arvostusmuutosta aktiiviseksi politiikkatoimeksi.

Rakenna skenaarioita, älä mekaanista signaalia

Hyödyllinen harjoitusskenaario pitää lyhyiden korkojen odotetun kehityksen ennallaan ja muuttaa tase-erien erääntymisvauhtia. Toinen skenaario muuttaa molempia. Kolmas lisää tilapäistä likviditeettiluotonantoa muuttamatta inflaatiotavoitetta. Vertailu auttaa erottamaan muuttujat, jotka yksinkertainen tasekertomus sulauttaa yhteen.

Kirjaa, mikä heikentäisi tulkintaasi. Jos ehdotettu kanava on kotimaisten aikapreemioiden nousu, vakaat suhteelliset pitkät korot haastavat selityksen. Jos kanava on rahoitusstressi, rauhalliset rahoitusmarkkinat haastavat sen. Näyttö voi jäädä epäselväksi, mikä on kelvollinen tutkimustulos. Tarkoitus on selittää riskit läpinäkyvästi, ei luvata tasekaavioiden ennustavan valuuttatuottoja.

Jaa kirjanpitoharjoituksessa sama taseen kokonaismuutos kolmeen eri erääntymisten, luotonannon ja arvostuksen yhdistelmään. Selitä, mikä yhdistelmä vastaa parhaiten kutakin ehdotettua markkinamekanismia. Jos valuuttajohtopäätös on sama kaikissa kolmessa, perustelu voi nojata otsikkotason summaan taloudellisesti olennaisten yksityiskohtien sijaan.